lauantai 24. syyskuuta 2016

Villasukkia ja takapakkeja

Koska rakkaan Mööpelin kanssa on vieläkin pienimuotoisia ongelmia ratkottavana, emme ole vieläkään uskaltaneet jatkaa remontointia. Toivotaan siis parasta siltä osin, että saamme lähteä matkaan nimenomaan kyseisellä vehkeellä, ettei meidän tarvitse purkaa kauppoja ja etsiä jostain vastaavaa tilalle.

Tekstiilien tuuletusta helpoimmillaan

Vaikka tietysti kulkuvälineen takapakit on myös itselle aiheuttanut ääretöntä stressiä ja pelkoa matkan toteutumisesta ja onnistumisesta, on pakko jaksaa silti selvittää asioita vastoinkäymisistä huolimatta.

Olemme tällä välin siis selvittäneet muuttamiseen liittyviä perusasioita. Olen siis tässä lähiaikoina kääntänyt internetin ympäri aina siitä lähtien, miten voin perustaa yrityksen ulkomaille, aina sinne saakka, että miten pitkään saamme viipyä maassa. Tekisi mieli kirjoittaa näistä asioista jo, mutta koska selvitystyö on vielä kesken, en viitsi etten jaa väärää tietoa kenellekään. Sen verran kuitenkin voin sanoa, että asiat ovat huomattavasti helpompia kun olimme kuvitelleet, ja se tuo pientä valonpilkahdusta tähän syksyyn. :)

Vielä ois tehtävää..
Koska asiat on helpompi tehdä niin, että ne on kirjattuna ylös, päätin tehdä viikonlopulle melkoisen listan tehtävistä hommista (arkipäivisin ei kovasti kerkeä). Saattaa näyttää hurjalta, mutta koska kaikki hommat ovat suhteellisen nopeita ja helppoja, voi itseään taputtaa sunnuntaina selkään kun (lähes) kaikki hommat on jo hoidettuna.

Koska suuri osa tätä prosessia on tavaroiden myyminen, on tarvinnut itseään ottaa niskasta myös sen osalta - ja paljon. Monien tavaroiden kohdalla on koettu sellaisia "tarviiko tätä vielä"-tunnesiteitä. Sitä ei uskoisi miten moneen asiaan ihminen kiintyy matkansa varrella - kuten vaikkapa huiveihin.

Pari huivia, niinhän mä sanoin.
Kävimme siis tänään läpi talvivaatevarastot. Tai siis tumput ja huivit ja pipot. Oli kieltämättä hauskaa, että molemmat jätti itselleen useammat tumput ja villasukat, koska "äiti teki nää". Ja koska "ei näitä voi laittaa nää on ihanat" tai "mutta näissä on kettuja". (terkkuja!)
Tämä osuus ei siis ollut kovinkaan onnistunut, vaikka vähän saatiikin karsittua. Totesimme molemmat, että ehkäpä nämä koitetaan katsoa uudestaan kun talvi ohi, ja lähtö on lähempänä. Tai sitten me vaan varastoidaan ne kaikki söpöt kettutumput ja muut - koska onhan ne nyt niin ihania. :)

Josko takkivaraston läpikäyminen olisi helpompaa ja tunnesiteettömämpää - ja nyt täytyy muistaa jättää pukin listalta pois ne villasukat - neljät tunnearvolliset taitaa olla jo tarpeeksi (per henkilö). (kuumassa kohdemaassa).

maanantai 12. syyskuuta 2016

Riihimäki - kotikaupunkini - museovierailu

Mööpeli pääsi hyvin ansaittuun huoltoon, joten me päätimme hiukan sivistää itseämme Suomessa.

Kävimme kotikaupungissani Riihimäellä, jossa sattui sopivasti olemaan sunnuntaina Riihimäki-päivä. Museoihin oli siis ilmainen pääsy, joten kävin näyttämässä Mirolle omasta lapsuudestani tutut museot; lasimuseon ja metsästysmuseon.


Miro kokeili hirvimetsästystä


Täytyy myöntää, että lapsena näistä sai aivan tarpeekseen käydessään vierailulla vähintään kerran vuodessa koulun luokkaretkellä tai muulla hupipäivällä... Mutta tämä 10 vuotta väliä alkoi selvästi tuntumaan jo tarpeeksi pitkältä uudelle visiitille.

Enkä oikeastaan muistanut kummastakaan paikasta suuresti mitään. Lasimuseosta yhden ison huoneen, ja metsästysmuseosta sen, että no.. Siellä on täytettyjä eläimiä.
Kokemus oli siis todella antoisa!


En osaa yhtään sanoa paljonko aikaa vierähti, mutta lasimuseossa ollessa mieleeni juolahti lause, jonka hiljattain luin jostain verkkojulkaisusta:
"Museoissa käyvä ihminen on onnellisempi"

Ja en kyllä epäile sitä hetkeäkään. Sitä saa olla ihan omissa ajatuksissaan, upputua historiaan unohtaen kaikki ne painavat työt ja askareet.
Jos karavaanarielämä on rentoa, nämä yhdistettynä on selvästi superrentoa. ;)


Suosittelen ehdottomasti käymään molemmissa mikäli tilaisuus vain tulee käsille.

Karavaanarit (ja miksei muutkin matkailijat); Lempivaara on matkailukeskus, jota on tässä pikkuhiljaa remontoitu tälle vuosikymmenelle. Varsinkin heidän kannalta, joilla on auto käytettävissä tämä on hyvä paikka majoittua.
Lasimuseon sekä metsästysmuseon parkkipaikka on kuitenkin melko suuri, eli asuntoauton voi hyvin jättää museovierailun ajaksi parkkiin ja etsiä alue vasta sen jälkeen.

Antoisia museohetkiä!

maanantai 5. syyskuuta 2016

Ei meistä niinkään - mutta mites ne koirat?

Vaikka tämän blogin ei ole tarkoitus keskittyä ihan kamalasti käytännön asioihin, ujutan niitä kuitenkin tänne väliin jos vaikka joku muu tällaista toteuttava saakin ideoita.

Kuten moni eläinihminen tietääkin (varsinkin ulkomailla matkustaneet), koirilla tarvitsee olla komea määrä rokotteita ja muita otettuna kun maasta poistutaan.

Ei pelkästään siksi, että se on oikeasti todella tarpeellista, vaan myös sen vuoksi, että monien maiden säädökset määräävät tästä.

Koirat tarvitsee myös olla sirutettuna (näin ainakin ymmärsin), ja niille tarvitsee hommata passit.

Nämä tarvitsee siis niiltä osin selvittää juurta jaksain, että mitä muita rokotteita koira tarvitsee perinteisten "rokoteohjelman" rokotteiden lisäksi. Täältä löytyy yllättävän kattava tietopaketti rokotuksista ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä linkit Eviran sivuille.

Passeista en (vielä) tiedä onko ne lopunikäiset - toivottavasti ainakaan ei kokoajan tarvitse olla voimassa.

Myös punkkipantojen tai lääkityksen tarpeellisuus tarvitsee selvittää - ja nimenomaan kumpaa keinoa käytetään. Kuitenkin tarkoitus on, että nämä pienet karvapallerot pääsevät myös haistelemaan ulkotuulia juoksemalla meren rannalla jne, niin kaikki asiat on otettava huomioon. Myös meidän tapauksessa ainakin Nasua todennäköisesti joutuu tsemppaamaan etukäteen rauhottelun osalta, ja todennäköisesti ohitusharjoituksia koirien (ja miesten, ja kävelysauvojen, ja lastenvaunujen...) kanssa tulee tehdä suunnattomasti, jotta loputkin remmirähjäämisestä saataisiin kytkettyä. Sekin kuitenkin stressaa koiraa, joten jos tuosta vanhuksesta vaan saataisiin "vähemmän suojeleva" remmitilanteissa, olisi sekin jo puoli voittoa.

No, se mitä ollaan jo tähän mennessä saatu selvitettyä on se, että kaikki näistä rokote ja passi hommista onneksi hoituu kunnallisella eläinlääkärillä. Tarkoitus onkin sitten hakea samalla kertaa molemmille koirille passit ja Nasulle siru, jotta ei tarvitse maksaa useampaa poliklinikkamaksua. En tiedä miten muiden kaupunkien kunnallisella eläinlääkärillä asia on hoidettu, mutta täällä pääsee ilman ajanvarausta jonottamalla lekurin vastaanotolle. Testattu, punkin kanssa (yööhh...).

Näiden lisäksi törmäsin joskus jossain blogissa mainintaan, että Saksassa matkustaessa koirat tulisi olla kytkettyinä turvavöihin. Maininnasta ei kuitenkaan ollut mitään selventävää tietoa, eli jos jollain on varmaa tietoa tästä, otamme vinkit vastaan. Tarkoituksemme on siis joka tapauksessa matkustaa kaikkien vöissä, mutta jäi silti kiinnostamaan onko tämä tosiaan totta? Eikö häkit ole sallittuja? Löytyykö tähän jostain fakta?

Muutoin luulen, ettei koirien osalta sen suurempia asioita tarvitse, koska vesipullot/ruuat ynnämuut pidän itsestäänselvyytenä. Mutta mikäli mieleesi tulee vinkata jotain, kerro ihmeessä! Tehdään tästä hyödyllinen artikkeli myös muille lemmikeiden kanssa muuttaville. :)

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

WC-tilan muutoksia

Pöytätasoista jäi yllättävän paljon pieniä jämäpaloja, ja tokihan ne oli pakko käyttää heti hyödyksensä. On muuten kätevää, kun nämä tuunaukset voi myös hoitaa reissussa!

Itselle parasta terapiaa töiden välissä on nimenomaan askartelu ja sisustaminen. Aivot saa lepoa kovasta raksutuksesta, ja lopputulosta ihaillessa euforian määrä on suunnaton.


 Kaapistoissa oli siis tummansiniset ovet, jotka yhdessä tämän "pilkullisenmuoviharmaan" kanssa näytti aika.. Melkoiselta. Noh, koska koko kaapistoa en mitenkään pysty vaihtamaan (kalusteet sen verran kiinteät, ettei riitä aika ja osaaminen), oli tyydyttävä pintakäsittelyyn.

Hankalimmiksi paikoiksi muodostui pyöreät muodot, lähinnä yläpuolella näkyvän käännöksen vuoksi.

 Ovet olivat yksinkertaiset ja helpot. Näinkin pieni muutos rauhoitti WC-tiloja huomattavasti. Seinille olisi tarkoitus vielä tulla tapetointi, mutta vastoin normaaleja käytäntöjä, hoidan tapetoinnin viimeisenä. ;)


Lautafiksit on jo valmiina ostettuna "olohuoneeseen", tapetit on jo valittu ja maalitkin pitäisi löytyä. Onneksi on koko talvi aikaa! :)